Tienpäällystys- ja tiemerkintäurakoiden hankinta

Väylävirasto vastaa päällysteiden korjauksen ja tiemerkintöjen ohjaamisesta ja kehittämisestä sekä osoittaa perusväylänpidon rahoituksen kullekin ELY-keskukselle. Väylävirasto luo yhdessä ELY-keskusten kanssa urakoiden kilpailutuksiin yhtenäiset asiakirjamallit.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) huolehtivat maanteiden kunnosta alueillaan. Maanteiden päällysteiden ja tiemerkintöjen korjausta ja uusimista toteutetaan ELY-keskuksissa yhtenäisin valtakunnallisin linjauksin. Paikallinen ELY-keskus vastaa vuosittaisten korjauskohteiden valinnasta ja priorisoinnista. Hankinta-alue muodostaa paikallisten ELY-keskusten priorisoimista kohteista toimivia hankintakokonaisuuksia, kilpailuttaa urakat ja valvoo niiden toteuttamista.

ELY-keskusten alueella tehtävät korjaustoimenpiteet hankitaan tällä hetkellä keskitetysti neljällä hankinta-alueella:

  • Eteläinen hankinta-alue, jonka hankinta-ELY-keskuksena toimii Kaakkois-Suomen ELY-keskus.
  • Läntinen hankinta-alue, jonka hankinta-ELY-keskuksena toimii Varsinais-Suomen ELY-keskus.
  • Pohjoinen hankinta-alue, jonka hankinta-ELY-keskuksena toimii Lapin ELY-keskus.
  • Itäinen hankinta-alue, jonka hankinta-ELY-keskuksena toimii Keski-Suomen ELY-keskus. 

Päällystettyjen maanteiden korjaukseen käytetty vuosittainen rahoitus on vaihdellut viimeisten vuosien aikana pääasiassa 120-260 miljoonan euron välillä. Vuodelle 2024 hallitus on osoittanut päällysteiden korjausvelan purkuun 250 miljoonan euron lisärahoituksen, jonka myötä päällysteiden korjaukseen on käytössä yli 400 miljoonaa euroa tänä vuonna.  Päällysteiden korjauksen rahoituksesta noin 55-65 miljoonaa euroa on käytetty vuosittain muun muassa päällystettyjen teiden paikkaamiseen ja kuivatuksen parantamiseen sekä tiemerkintöihin.   Vuosittaisiin päällysteiden uusimismääriin vaikuttaa osaltaan myös yleinen kustannustaso ja erityisesti päällysteissä olennaisesti bitumin hinnan vaihtelu, joka yleensä seuraa raakaöljyn hinnan vaihteluita.

Tietoa päällystysurakoista ja -kohteista

Suunniteltuja hankintoja voi tarkastella Kunnossapidon hankintaohjelmasta.

Seuraavaan taulukkoon on koottu tähänastista yhteenvetoa vuoden 2024 tienpäällystysurakoiden ja päällysteiden paikkausurakoiden kilpailutuksista (taulukko, tilanne 2.5.2024 ).  

Väyläviraston Suomen Väylät -karttapalvelusta voi tarkastella päällystystöitä ja niiden arvioituja aikatauluja, joita päivitetään päivittäin (Siirry karttapalveluun > Karttatasot > Hanke- ja suunnitelmakohteet > Käynnissä olevat hankkeet). Karttapalvelusta pääsee näkemään myös maantiepäällysteiden kuntotietoja, joita päivitetään palveluun yleensä pari kertaa vuodessa (Siirry karttapalveluun  > Karttatasot > Kunto- ja kunnossapitotiedot > Tieverkko). Lisätietoa päällystyskohteista voi saada myös ELY -keskuksen sivuilta (aluevalinta ELY-keskuksen mukaan).

Ketteryyttä tienpäällystystöiden hankintaan dynaamisella hankintajärjestelmällä (DHJ)

Maantiepäällysteiden korjaustoimenpiteitä hankitaan ELY-keskusten toimesta vuosittain kilpailutettavilla kokonais- tai yksikköhintaurakoilla, jotka pääsääntöisesti kilpailutetaan dynaamisilla hankintajärjestelmillä. Tällä hetkellä käynnissä olevia dynaamisia hankintajärjestelmiä on kaksi:

Myös paikkausurakoita voidaan hankkia vuonna 2022 perustetulla DHJ:llä. Lisäksi päällystystöiden hankkimisessa on käytetty mm. koostevalintamenettelyä ja monivuotisia palvelusopimuksia.

HARJA-järjestelmä urakoiden seurannassa

Tienpäällystysurakoiden, päällysteiden paikkausurakoiden ja tiemerkintäurakoiden seurannassa ja raportoinnissa käytetään Väyläviraston HARJA- järjestelmää. Sitä varten urakoitsijalla on organisaatiossaan käyttövaltuusvastaava, joka hallinnoi Väylän Extranet-tunnuksia omien ja aliurakoitsijoidensa käyttäjien osalta sekä huolehtii siitä, että käyttäjillä on tarvittavat oikeudet ja ajantasaiset tunnukset sekä HARJA-järjestelmän käyttöoikeudet urakkakohtaisesti.

Tiepäällysteiden korjauskohteiden laadun varmistamisen kehittäminen

Tiepäällysteiden korjauskohteiden suunnittelun ja toteutuksen laadun varmistamisen kehittämiseksi laaditaan sarja oppaita, joissa kuvataan päällystettyjen maanteiden korjausurakoiden eli Tienpäällystysurakoiden menetelmiä ja  käytäntöjä kohteiden suunnittelusta toteutukseen saakka. Ne soveltuvat uusien henkilöiden perehdytysaineistoiksi, mutta myös kokeneiden asiantuntijoiden avuksi ja käytäntöjen yhtenäistämiseksi.  Tähän mennessä valmistuneet osat ovat:  

  • 3/2022 Päällystettyjen teiden korjauksen toimenpidesuunnittelu
  • 4/2022 Tien kiviainesten laadun tarkastaminen
  • 5/2023 Päällystetyn tien korjauskohteen suunnittelu
  • 3/2024 Opas päällystetyn tien korjauskohteiden kohdekatselmuksiin

Kevääseen 2025 mennessä julkaistaan vielä oppaat Päällystetyn tien korjausurakan aikaiseen laadunvarmistukseen ja laaturaportointiin sekä takuuajan toimintaan. Oppaat löytyvät Tienpidon tekniset ja turvallisuusohjeet -luettelon kohdasta ”Päällysteet”: https://vayla.fi/palveluntuottajat/ohjeluettelo. 

Kohti vähäpäästöisempiä päällystyshankintoja

Väylävirasto on kehittänyt päällysteiden hankintojen vähäpäästöisyyttä pitkään. Väylävirastolla on kunnianhimoisia tavoitteita väylänpidon kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutuksen vähentämiselle.  Yksi tunnistettu keino on asfaltin ympäristöselosteet ja ympäristövaikutusten laskenta sekä alan yhteinen työkalu niiden tuottamiseen. 

Vuoden 2022 aikana valmisteltiin Suomen päällystysalalle omat laskentasäännöt (AsfalttiPCR) ohjaamaan päästölaskentaa. Vuonna 2023 pilotointiin ensimmäisen kerran päästölaskentaa urakoissa. Vuoden 2024 puolella laskentatyökaluun päivitetään AsfalttiPCR:n mukaiset rajaukset ja menetelmät, jonka jälkeen tietoa syntyvistä päästöistä saadaan tarkennettua. Vuonna 2024 päällystysurakoiden päästölaskentojen pilotointia laajennetaan niin, että urakoissa tulee toteuttaa vielä aiempaa enemmän ympäristövaikutusten laskentoja. 

Tulevaisuudessa on tavoitteena saada tietoa päällystealan ja eri päällystysmenetelmien päästöistä sekä niiden kehittymisestä. Lähtökohtana päästöjen vähentämisessä on , että urakoitsijat voivat itse ratkaista ja osoittaa, miten he pääsevät mahdollisimman vähäpäästöiseen lopputulokseen. Olennaista on kuitenkin keskittyä päästöjen vähentämisessä niihin vaiheisiin, joista aiheutuu suurimmat päästöt. Päällystyössä tällä hetkellä merkittävimmät päästöt syntyvät asfaltin valmistusvaiheessa. Lisäksi sopimuksiin on kehitteillä mekanismeja, jotka kannustavat vähäpäästöisyyteen niin, että seuranta tapahtuu laskentatyökalun avulla.  

Automaattisten mittausten tuottama tieto osaksi päällystystyön raportointia

Vuosien 2016-2018 aikana tutkittiin digitalisaation mahdollisuuksia tehostaa tienpäällystystöitä. Digitalisaatiohankkeessa tehtiin kokeiluja, joiden pohjalta tienpäällystysurakoissa on viety eteenpäin automaattista mittaamista ja raportointia vuosittain kannustinten ja vaatimusten avulla. Tavoitteena on kerätä ja koota laatutietoa yhteen päällysteen kunnon hallinnan parantamisen pohjatiedoksi: https://www.doria.fi/handle/10024/186758.

Ajankohtaista tiemerkintöjen hankinnoista

Kaikissa nykyisissä maanteiden kymmenessä tiemerkintäsopimuksessa on käytössä palvelusopimusmalli. Sopimukset jakautuvat kokonaishintaiseen ja yksikköhintaiseen sopimusosaan. Kokonaishintaisessa osassa kunnostetaan kuluneita tiemerkintöjä  ja se perustuu kuntovastuuseen. Yksikköhintaiseen sopimusosaan kuuluvat mm. päällystyskohteiden tiemerkinnät ja täristävien jyrsintöjen tekeminen. Viime vuosina on tiemerkinnöissä panostettu vähäpäästöisyyden ja automatisoidun tekemisen edistämiseen. Vuodesta 2024 lähtien uusissa sopimuksissa kirjaus, jonka mukaan päällystyskohteiden tiemerkinnät tulee olla NordicCert -hyväksyttyjä vuodesta 2027 alkaen.  

Seuraavaan taulukkoon on koottu tiemerkintöjen palvelusopimuksista ELY-keskuksittain sekä tietoa niiden kestosta ja kierrosta sekä palveluntuottajat (taulukko).

Tiemerkintöjen markkinatilanne 2.5.2024